Vaikka puunjalostusteollisuuden slogan Suomi elää metsästä, ei enää aivan pidäkään paikkaansa, Suomi elää metsässä, pitää edelleen pintansa. Metsä merkitsee meille suomalaisille monia asioita. Metsällä on ollut aina suuri merkitys, ihan jo konkreettisen selviämisen vuoksi. Sinne on aikoinaan raivattu ja rakennettu, sieltä on tullut leivän jatketta ja sinne on paettu, kun ajat ovat olleet ankaria. Myös mytologiassamme metsä on keskeinen näyttämö, tyyssija, missä mitä erilaisimmat hahmot asustivat, kukapa tietää, saattavatpa asustaa vieläkin…
Viimeiset pari vuotta ovat näyttäneet mistä meidät suomalaiset on tehty. Kun ravintolaan, konserttiin tai kirjastoon ei jostakin syystä pääse, minne me menemme? Me lähdemme metsään. Luonto on meille suomalaisille se turvallinen paikka, jonne on luontevaa mennä.
Aktiivisena retkeilijänä olen ilolla pannut merkille valtavan kävijämäärän kasvun vaikkapa suosikkikohteissani Inkoon Kopparnäsissä ja Porkkalanniemessä. Pandemian aiheuttama alkuryntäys tuli ja meni, mutta omin silmin voin tänä päivänäkin todeta, että se geeneissä oleva kaipuu luontoon on tuonut runsaasti ihan uusia harrastajia, tai on palauttanut aiemmin aktiivisia liikkujia takaisin luontopoluille.
Tämä suunta on oikea, sillä lisääntynyt luonnossa liikkuminen pitää nähdä, paitsi itselle koituvien hyötyjen näkökulmasta, myös terveyteen ja työkykyyn positiivisesti vaikuttavana tekijänä. Tämä on asia, jonka monet yritykset ovatkin oivaltaneet. Tutkimukset ovat kiistatta osoittaneet, että jo pelkkä oleskelu luonnossa vähentää stressiä ja lisää hyvinvointia ja tätä kautta parantaa työssä jaksamista.
Rohkenen väittää, että ulkoilun edistämiseen käytetyt eurot tulevat takaisin parantuneen tuottavuuden kautta.
Mitä ihmiset sitten tarvitsevat viihtyäkseen vieläkin paremmin ”siellä jossakin”? Faktahan on, ettei ihminen elä pelkästä havupuuntuoksuisesta ilmasta. Vatsa saattaa yllättäen alkaa kurnimaan nälästä. Olisi kiva tehdä tulet -luvalliselle paikalle, totta kai, grillata makkaraa, tai tehdä paahtoleivät, syödä mukaan otetut eväät ja juoda kahvit ja vaikkapa lekotella riippumatossa maittavan aterian päälle. Myöhemmin, illan jo hämärtyessä on mukava tallustella takaisin sivistykseen lahjaksi saadun otsalampun kirkkaassa loisteessa.
Jotta lupaavasti alkanut, yritystä aidosti hyödyttävä ulkoilubuumi ei kuivahtaisi kokoon varusteiden puutteeseen, on syytä aloittaa varustautuminen: Merinovillainen BUFF päätä ja kaulaa suojaamaan, Light My Fire Mealkit -retkiruokasetti reppuun, Princeton Tec -otsalamppu, Camelbak -termosmuki tai pullo, perinteikäs Morapuukko, Ticket to the Moon -riippumatto, Bridgedale merinovillaiset sukat. Vaihtoehtoja on rajattomasti, mutta lähes kaikissa ulkoiluun liittyvissä tavaroissa on se hyvä puoli, että ne muodostavat ehjän temaattisen ketjun, olipa esine sitten melkein mikä hyvänsä. Kaikki liittyy kaikkeen. Kaikkea mahdollista ei suinkaan kannata hankkia yhdellä kertaa, mutta kun teemassa pysyminen on näin helppoa, on jo olemassa oleville tuotteille helppo keksiä jatkoa.
High Peakin reipas ja asiantunteva joukko auttaa sinua löytämään kulloiseenkin hankkeeseen parhaat mahdolliset ulkoilun merkkituotteet!
Muistakaa: Ei voi mennä pahasti metsään, kun lähtee ulos luontoon.
Vesa Vartiainen
Vandernet Oy